Olen elänyt pitkään hiljaiseloa.Rakas ihminen nukkui pois ja pisti ajattelemaan omaakin elämääni syvemmin.Mikä elämässä on tärkeätä ja mihin haluan lyhyen aikani käyttää.Huomisesta ei voi tietää.Erosin vihdoin huumaavasta ystävästäni suklaasta,erosin naamakirjan äärettömän suuresta virtuaalimaailmasta,erosin turhasta tavarasta ympärilläni.Luovuin turhasta ja sain tilalle lisää monta tärkeää minuuttia, jotka aion käyttää viisaammin.Halaan lapseni puhki,tallustan Suomen kaikki metsät päästä päähän.Käytän enemmän aikaa ruoan laittoon ja ennen kaikkea ruoan syömiseen.Minulla on vain tämä elämä ja olen siitä joka päivä äärettömän kiitollinen.
Kiitos tästä elämästä!
Kuvat ovat lauantailta jolloin olimme Tyynelässä leikkaamassa ruohoa ja imemässä maaseudun ilmaa itseemme.
Lapset aina valittavat, että maalla ei ole oikein mitään tekemistä.Kun lapsille sitten antaa aikaa itse miettiä mitä tehdä,niin äkkiä he löytävät jotain puuhaa..voi vaikka lompsia (tytär 10v)ruohonleikkurin perässä pellolla kaksi tuntia ja kun äiti kysyy onko kivaa, niin vastaus on: Jooooo :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti